Kaidatvedet on pienistä järvistä koostuva ketju, jotka yhdistyivät yhdeksi järveksi 1950-luvulla, Käenkosken padon rakentamisen myötä. Järvet sijaitsevat kallioperän pohjois-eteläsuuntaisessa ruhjelaaksossa, jossa sijaitsee myös Parkanon keskusta ja Parkanonjärvi. Laakso on osa Geoparkin itäosassa 6–7 kilometrin välein esiintyvien ruhjelaaksojen sarjaa. Nämä kallioperän heikkousvyöhykkeet määrittävät jokien ja järvien sijainnin sekä myös asutuksen sijoittumisen alueella. 

Kaitojenvesien rannoilla on kallioita, moreenimaita ja soita. Alue on osa Kyrönkankaan talvitietä, vanhaa tietä Etelä-Suomesta Pohjanmaalle. Tietä käytettiin pääsääntöisesti talvella, järvien jäätymisen jälkeen. Muun muassa italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kulki sitä pitkin talvella 1799 matkalla Lappiin ja Nordkappiin. 

Messukallio kohoaa Parkanon Kaitojenvesien rannalla. Graniittinen kallio on luontainen maisemapaikka, joka on historiansa aikana tehnyt myös kirkon virkaa. Messukallio on muodostunut 1880–1870 miljoonan vuoden ikäisestä graniitista, joka on syntynyt syvällä muinaisen Svekofennialaisen vuorijonon alla. Se on yksi Geopark-alueen nuorimmista graniiteista.  Kivi on karkearakeista ja väriltään punertavaa. Sitä on laajasti näkyvillä Messukallion laella. Kallion pinta on pääosin rapautunut rosoiseksi, mutta messukallion laella on paikoin nähtävissä myös mannerjäätikön virtauksen synnyttämiä uurteita. 

Messukallion kerrotaan saaneen nimensä järvellä matkanneelta kirkkokansalta. Kivi sijaitsee vanhan Kyrönkankaan talvitien varrella, jota kuljettiin kesäisin veneillä. Kerran joukko lähiseudun asukkaita oli matkalla Parkanon kirkkoon, kun he joutuivat kovalla myrskyn järvellä ja joutuivat rantautumaan kallion viereen, minkä vuoksi he myöhästyivät kirkosta. Kalliolla vanhin heistä kuitenkin luki ääneen Raamattua ja ihmiset tunsivat helpotusta. 

Sormikivi on yksi geopark-alueen suurimmista siirtolohkareista. Kiven muoto muistuttaa kukkaroa, minkä takia sitä on sanottu myös Kukkarokiveksi. Sormikivi on Parkanon suurin siirtolohkare. Kaitojenvesien rannalla sijaitseva kivi koostuu paikallista alkuperää olevasta vaaleanpunaisesta graniitista.  

Sormikivi on syntynyt viime jääkauden aikana, kun mannerjäätikkö on irrottanut kiven kalliosta ja kuljettanut sen jäätikön mukana nykyiselle paikalleen. Kiven kulmikas muoto viitaa siihen, että sen kulkeutumismatka on ollut suhteellisen lyhyt. Kansanperinteessä kiven sanotaan joutuneen nykyiselle paikalleen jättiläisen heittämänä. Sormikivi sijaitsee Käpykintukka-luontopolun varrella, Kaitojenvesien rannalla. Kuvagallerian 1. kuva ”Kaidatvedet Sormikivi Pasi Talvitie LH Geopark”

Kustaa-hirven luontopolku kutsuu erityisesti lapsia ja lapsiperheitä nauttimaan luonnosta ja liikkumaan sekä puuhailemaan yhdessä. Luontopolun lähtöpaikka on Metsämuseo, jonka ympäristö tulisijoineen ja pöytäryhmineen tarjoaa hienon paikan eväshetken viettämiseen järven rannassa. Järven rannassa on laavu ja nuotiopaikka.