Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark

Osaksi kansainvälistä Unescon verkostoa

Parkano kuuluu 10 kunnan verkostoon, joka hakee Unescolta Geopark-statusta. Evaluaatio on kesällä 2019, joten päätös statuksen saamisesta tulee vuoden 2020 aikana.

Geoparkin pääteema on kehitys muinaisesta poimuvuoristosta laakeaksi suomaaksi. Alueelta löytyy eteläisen Suomen oloissa harvinaisen laajoja luonnontilaisia suoalueita, joita elävöittävät lukuisat jääkausikerrostumat sekä paikoin tavattavat kalliomuodostumat, jotka kertovat alueen muinaisesta kehityksestä.

Soita rytmittävät kuivat kangasmaastot. Niitä pitkin on sulan maan aikaan kuljettu alueen halki aikojen alusta asti: varhaisimmat merkinnät Kyrönkankaan tiestä löytyvät jo 1500-luvulta. Talvisin kulkureitteinä ovat toimineet kangasmaiden ohella jäätyneet suot ja järvenselät, Parkano on osa Kyrönkankaan talvietietä. Talvitie on kulkenut mm. Kaitojavesiä pitkin.

Parkanon Geopark-kohteita on tällä hetkellä yhteensä 23 kpl, joista geo-kohteita on 7 kpl, luontokohteita 3 kpl sekä kulttuurikohteita 14 kpl.
Kaikkiaan pelkästään Geo-kohteita koko 10 kunnan alueella on yli viisikymmentä.

Geokohteet:
1 Alkkianvuoren muistaisrannat
ja näköalakallio
4 Messukallio
6 Kaidatvedet
22 Sormikivi
24 Calotte moraine of Alkkianvuori
35 Häädetkeidas
50 Raatosulkonneva

Luontokohteet:
Rantapolku Well-being trail
Puurokeidas-Hannankeidas
Rengassalo

Kulttuurikohteet:
115 Forest museum of Parkano
116 Kyrönkangas Winter road
117 Cultural history museum of Parkano
118 Parkano church and campanile
119 Pappilankoski stone arch bridge
120 Pappilankoski milling plant’s ruins & chute and riverbed constructions
121 Kylmänoja stone arch bridge
122 Hautausmaanmäki, the cemetery of Russian prisoners of war
123 Lamminkoski village
124 Cudgel War lord Antti Laurikainen’s memorial
125 Cultural landscape of Viinikanjoki with milling plant’s ruins
126 Kana
127 Parkano – the ITE art summer city
128 The water tower of Parkano

Mikä on Geopark?

Geopark on kansainvälinen ainutlaatuisten geologisten kohteiden yhteisbrändi. Geoparkit pyrkivät edistämään geomatkailua, geologisen perinnön säilyttämistä, luonnontieteiden opetusta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa.

Maailman geoparkit

Maailman Geoparkit vuonna 2015. Taustakartta: OpenStreetMap.

Geopark-verkostoa hallinnoi UNESCO. Maailmassa on tällä hetkellä 140 Geoparkia, ja niiden määrä on kasvussa. Suomen ainoa UNESCO Global Geopark, joka on samalla maailman pohjoisin, sijaitsee Rokualla. Meidän lisäksemme statusta hakevia Geopark-projekteja on Suomessa kaksi: Saimaa Geopark, joka jätti hakemuksen 2017, ja Salpausselkä Geopark.

Geoparkit eivät ole suojelualueita, mutta useimmat Geoparkien nähtävyydet, eli geokohteet, nauttivat lain suojaa joko geologiaan, siihen pohjautuvaan elolliseen luontoon tai kulttuuriperintöön liittyen.

Lauhanvuoren–Hämeenkankaan Geopark-alueelle haetaan UNESCON Global Geopark -statusta vuonna 2018.